Pentujen kasvaminen Pohjanmaalla on tuonut auton mittariin satoja kilometrejä, kun olen suhannut edestakaisin kodin ja pentujen väliä. Ja joka kerta pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet kovasti. Tätä pentuetta ollaan ruokittu Virtasen Ilun karppi+neu ohjeella. Masut on olleet kunnossa ja kakat hyvän näköisiä. Mutta on se näin ekaa kertaa aika hifistelyä.. 

Pennuista on tullut kviasti kyselyjä, kaksi poikaa on enään vailla sitä omaa kotia. 

Sessan astutusta pyöriteltiin pitkään ja urosvaihtehtoja mietittiin Suomesta ja muualta... Lopulta hankalan työtilanteeni ja uroksen löytämisen vaikeuden jälkeen päädyimme Suomessa asuvaan urokseen. Halusimme, että uros olisi testattu Histiösytäärisen sarkooman ja degeneratiivisen myeopatian geenitesteillä.

Ensimmäinen on bernien yleisin kuolin syy, eli kasvainsairaus. Testi on riskivarianttitesti ja sitä voidaan käyttää apuna jalostusvalintoja tehdessä. Se ei suoraan kerro, sairastuuko koira vai ei, mutta se on geneettinen indeksi todennäköisyydestä.

Jälkimmäinen on selkäydinrappeumasairaus, joka yleensä ilmenee koiran ollessa vanhempi. Koska Sessa on kantaja, niin valinnassa toiveena oli terve ja Jenkki täytti tämän. Näin ollen pennut eivät voi olla riskejä sairastumaan. Testipaketit on tilattu ja pennut testataan DM:n osalta ennen kuin ne lähtevät uusiin koteihin.

Molemmat vanhemmat ovat osallistuneet monimuotoisuuskartoitukseen (MyDogDNA). Jenkillä on C-lonkat, mutta se on jättänyt itseään parempaa ja koska Sessan indeksit ovat hyvät, saadaan BLUP-keskiarvoksi selvästi yli 100. Molemmilla on puhtaat kyynärät.

Pentuja syntyi sitten 11. Esikoistyttö syntyi autoon, mutta loput leikattiin äärimmilleen venyneestä kohdusta. Alku oli hieman hankalaa ja menetimme yhden tytöistä, joten lopputulema on 3 tyttöä ja niiden seitsemän veljestä.

Pennut ovat kasvaneet hyvin, lisäruokinta aloitettiin pentujen tullessa 3-viikkoisiksi. 

ps. Uroksia on vielä vapaana ja mahdollisesti yksi tyttö... 

Pennuista toivotaan terveitä ja hyväpäisiä. Sessa ja Sessan sisarukset on luonnetestattu, videot löytyvät Mettänpeikon kanavalta. Jenkiltä toivotaan hieman lisää luustoa ja massaa kevyisiin Mettänpeikkolaisiin, sekä hieman pehmentämään luonteita, jotta ne sopisivat jokaisen käteen. Harrastuspohjaa tukee kasvattipäivät, jos penun kanssa kiinnostaa harrastaminen.  

 

Lauantaina käytiin Elvin kanssa Äänekosken näyttelyssä. Elvi käyttäytyi hienosti, kun ensin Satun kanssa juostiin siitä ylimääräristä virtaa pois. Junioriluokassa Elvi sai EH:n ja sijoittui kolmanneksi kilpailuluokassa. Keskeneräinen vielä, niinkuin onkin 11kk iässä, mutuen tuomari Markku Kipinä tykkäsi Elvistä. Täsääs arvostelu: "Feminiininen kooltaan ja mittasuhteiltaan, erittäin hyvä narttu, jolla hyvä ilmeinen pää. Vahva purenta. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä väritys, lupaava turkki. Riittävän tilava, lyhyehkö rintakehä. Saisi olla hieman voimakkaammin kulmautunut niin edestä kuin takaa. Lyhyehkö kaula. Antaa tässä vaiheessa kehitystä takakorkean vaikutelman. Hyvä häntä. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen ja kiinteytyäkseen."

Näyttelyn jälkeen käytiin Elvin kanssa Vepeen tutustumassa ja Jokisen Esa ehti vesisateessa kuvaillakin koiriamme: 

Maija tuli alkuillasta meille ja käytiin Ellin kanssa lenkillä, sekä Hiekkarinteellä ajastamassa kentän valoja (Jippii! Saimme kentälle valot, joten syystreeneissä näkee). Kotiin tullessa katsoin, että aha, Tuija on tullut Minnan kanssa pentuja kattomaan. Tuija kun ei vielä pentuja ollut käynytkään katsomassa ja ekat lähtevät sunnuntaina kotiin.. Sitten käännyttiin meidän pihaan ja mitä, Taijan auto? Tytöt olivat järkänneet mulle yllätyssynttärit =) Ja tehneet tälläisen koosteen  Mettänpeikkolaisten kymmene vuoden taipaleelta. Muistoja vuosien varrelta. Ihana ylläri, kiitos kaverit <3

Sunnuntaina sitten tuli aika lähettää Elli-mamma ja Loppis Seinäjoelle ja Taika Paraisille. Hieman haikeaa, vaikka toisaalta ihan kivaa, kun elämä alkaa palautumaan pikkuhiljaa normaalimmaksi. Ja kyllähän pentuset iloa tuottavat uusissa perheissä roppa kaupalla...  

Pennut ovat siis viettäneet paljon aikaa pihalla. Ulkona kuuluu kaikenlaisia ääniä naapurista, moottorisahaa, lasten leikkejä, ruohonleikkuria, mopot kulkevat ja jonkun matkan päässä paalutettiin uutta kauppakeskusta kolmisen viikkoa. Eilen iltapäivällä oltiin taas takapihalla, jonne pääsee vain harkitusti, siellä kun ei ole niin alas asti menevää aitaa kuin etupihalla. Myös terassin alle mahtuu ja pari tyyppiä paineli sinne nukkumaan. Olin menossa tuuraamaan yhtä kouluttajaa, joten piti saada pennut sisälle. No ne pari tyyppiä nukkuu terassin alla, eivätkä herää, vaikka lattiaa kopistelen.. Lopulta otin Elli-mamman apuun ja sain sen avulla pennut hereille ja terassin alta pois..  

Hyviä puolia, että pennut ovat olleet paljon pihalla on se, että niistä on kehittynyt ketteriä liikkujia ja tekevät paljon tarpeitaan ulos. Huono puoli on se, että söivät jotain ulkoa (tai oikeastaan syövät kaikkea, koska kaikkea pitää maistaa), mutta siis jotain sellaista, joka ei ollut mahalle ihan paras juttu. Mahat menivät hieman löysälle ja kun madotuksen aika tuli, niin mahat sekosivat täysin... Aamulla kun pentuhuoneen oven avasin, niin ajatus oli, että ne jotka haaveilevat kasvattamisesta pitäisi nähdä tämä ja toinen oli, että onneksi mulla ei ole hajuaistia.... Siellä oli yön aikana tapahtunut räjähdys.. Onneksi sattui juuri olemaan aika pentutarkkiin, joten eläinlääkärimme Jouko ehdotti Enteromicropastaa ja Inupectia pennuille. Yön tuotosten perusteella vain yksi on enään löysällä, pitää yrittää bongata se.

Pitkällisten pohdintojen jälkeen sain päätettyä pennuille nimet ja laitoin rekisteröinnin alulle. Pennuista tulee siis:

M.Le Genda Arinen = turkoosi (u)
M.Luo Mutu Ote = vihreä (u) 
M.Le Vita Tio = vaalean sininen (u)
M.Lumo-Ava = lila (n)
M.Leivon-Nainen = vaaleanpunainen (n)
M.Loboto-Mia = tummanpunainen (n)
M.Lautas-Ella = pinkki (n)

Viimeiset kaksi menevät sijoitukseen. Muuten pennut muuttavat vähän sinne tänne...

Niin ja pentutarkissa kaikilta kolmelta pojalta löytyi molemmat kivekset, ei yhtään häntämutkaa, hyvät purennat tässä vaiheessa, kahdella tytöllä oli pienet napatyrät, hyvät motoriset taidot ja reippaat pennut.